Sivut

lauantai 5. syyskuuta 2015

41. Posliininukke



Olen aina ihmetellyt, miten katastrofielokuvien naiset pysyvät kuukausia autiolla saarella ilman, että heidän kainaloihinsa ilmestyy karvoja. Omani pysyvät sileinä korkeintaan 48 tuntia kerrallaan. Erityisesti, kun samojen elokuvien mieshahmoille ilmestyy tuuhea ja epäsiisti parta tarinan edetessä.

On totta, ettei kukaan ole varsinaisesti sanonut minulle "Meeri, sinun täytyy ajella karvasi kaikkialta muualta paitsi päälaelta" sen jälkeen, kun kehossani alkoi kasvaa karvaa. Silti väitän, että naiseuteen kuuluu tietynlainen painostus karvattomuuteen. Tämä painostus tulee siitä, ettei missään oikeastaan näytetä karvaisia naisia. 

 :

Olen itse ollut enemmän tai vähemmän sheivattu 13-vuotiaasta lähtien. Feminismi ei ole muuttanut tätä, vaikka yleinen kuva feministeistä onkin karvainen. Tämä siksi, että tunnen oloni mukavammaksi kun ihoni on sileä. Kuitenkaan kaikki naiset eivät tunne, eikä kenelläkään ole oikeutta sanoa heille, mitä heidän kuuluu tehdä karvoillaan. 

Naisen ihokarvat on ihmeellinen tabu, johon liittyy vielä ihmeellisempiä kaksoismoraaleja. Kainalokarvat ovat epähygieniset ainoastaan naisilla, ja vain naisten karvaiset jalat tuntuvat kaktuksilta lakanoiden välissä. Kaikella rehellisyydellä, miehen hihojen alta kurkistavat kainalopuskat ovat mielestäni vähintään yhtä ällöttäviä kuin naisten vastaavat. Kuitenkaan ei tulisi mieleenikään vaatia ketään miestä ajelemaan kainaloitaan miellyttääkseen minua. Myöskään kasvojen karvoitus ei mielestäni ole miehillä viehättävää, muttä tämä vain saa minut ihastumaan helpommin siloposkisempiin tyyppeihin. Itseltäni kuitenkin on kysytty halveksuvalla ilmeellä "Mikset sheivaa noita?", ja siitä lähtien olenkin sheivannut. 

Alussa esiin tuomani esimerkki katastrofielokuvista on luultavasti taas monen mielestä nipottamista turhista asioista, mutta jälleen kerran median naiskuvaan on kiinnitettävä huomiota. Olen ennenkin maininnut, kuinka fiktiiviset naishahmot ovat idealistisia ja miehet realistisia. Halusimme tai emme, hyvin suuri osa maailman- ja ihmiskäsityksestä muodostuu median kautta. Todellisessa maailmassa naiset eivät ole luonnostaan karvattomia, joten mediassa ei myöskään pitäisi levittää tällaista kuvaa. 

Vaatimus karvattomuudesta on jälleen kerran yksi turha ja rajoittava kauneusihanne. Jos sinusta ei tunnu siltä että haluat sivellä ihoasi terävillä esineillä, älä tee niin. Olet aivan yhtä arvokas niin karvattomana kuin karvaisenakin.