48. Neideille kans!

Tykkään tuhlata aikaani katsomalla WatchMojo-nimistä Youtubekanavaa. Kanava julkaisee lähinnä Top 10 -listauksia kaikesta mahdollisesta. Valtaosa WatchMojon tilaajista on miespuolisia, ja se näkyy myös kanavan sisällöstä. Ikävän suuri osa videoista on selkeästi suunnattu miehille, jotka pitävät naisista. Myös yleisö huomasi tämän, ja alkoi pyytää enemmän naisille suunnattuja videoita. Mitä tekee WatchMojo? Perustaa naisille oman kanavan, MsMojon.




Miksi olla järkevä, kun voi olla seksistinen?

Koska naisille suunnattuja videoita ei voi tietenkään laittaa varsinaiselle kanavalle. 

MsMojolta löytyy liuta naiset mielessä tehtyjä listauksia naisellisista aiheista, kuten saippuaoopperat, menestyvät naiset ja romantiikka. Ja se on pinkki!

Mutta eikö ole hyvä, että WatchMojon tuottajat ovat nyt huomioineet naisia näinkin paljon? Ei ole. En näe mitään syytä, miksei kaikkia näitä videoita voisi julkaista pääkanavalla, jolla kuitenkin on nähty listoja kuten Top 10 Sexy Female Aliens ja Top 10 Sexy Sci-Fi Babes. Miksei tällaisille videoille olla sitten tehty omaa kanavaa, MrMojo? Varmaankin siksi että nainen on populaarikulttuurissa lähinnä vain poikkeus oletusarvosta.

Ikävintä on se, että MsMojon pinkkiyteen piilotetaan myös oikeasti sivistäviä listauksia, joiden katsomisesta ei olisi miehillekään haittaa. Ylipäätään, miten joku voi vielä vuonna 2016 elää maailmassa, jossa eritellään tarkasti tyttöjen ja poikien aiheet? Miksei miestä voisi kiinnostaa Whitney Houstonin musiikki tai romanttiset komediat? Ja miksi oletetaan, että nämä aiheet kiinnostavat naisia. Ja ennen kaikkea: MIKSI KAIKEN NAISILLE SUUNNATUN PITÄÄ OLLA PINKKIÄ?

46. Kuhan kuvasin.

Suomessa on viime päivinä pyörinyt enemmän tai vähemmän mediakohua juontaja Axl Smithin ympärillä.

Pähkinänkuoressa tilanne on se, että Smith on syytettynä seksinauhojen kuvaamisesta kumppaneistaan salaa. Smith itse kertoo, että hänen kotonaan on kameravalvonta jotta kukaan ei voi syyttää häntä virheellisesti raiskauksesta. Hän ei vain tiennyt, että kameravalvonnasta pitäisi kertoa kaikille kuvattaville. 

Suosittelen googlaamaan lisätietoa aiheesta. Smith itse julkaisi tämän videon: 

Tässä videossa on niin monta asiaa väärin, että minunkin on pakko ryhdistäytyä bloggaajana. 

Ensinnäkin se, että kertomassaan taustatarinassa Smith on automaattisesti täysin epäilemättä varma siitä, että tarinan nainen valehtelee raiskauksesta, ja mies (jonka olemassaolosta ei muuten ole löydetty mitään todisteita) on viaton. En väitä, etteikö tämä olisi mahdollista, mutta tarina, ja myös Smithin koko tilanne muistuttaa aforismista: "Patriarkaatissa on suurempi tragedia, jos miestä syytetään raiskauksesta kuin se, jos nainen raiskataan." On olemassa naisia, jotka kiristävät miehiä perusteettomilla syytöksillä raiskauksista. Smithin suhtautuminen raivostuttaa siksi, että tätäkin enemmän on olemassa raiskaajia, jotka eivät joudu millään tavalla vastuuseen teoistaan. 

Itse kohuun: Rusinat rasahtivat, kun yksi Smithin tapailemista naisista ilmoitti poliisille, että hänestä oli kuvattu luvatta seksinauhoja. Smith sanoo videolla tämän naisen haluavan hänelle pahaa. 

Hyvä Smith. Jos teet rikoksen jotakuta kohtaan, niin se, että tämä panee sinut vastuuseen teoistasi ei tarkoita, että sinä olet uhri. Niin hyvää raiskauskulttuuria.

Julkaisemallaan videolla Smith saa tilanteen kuulostamaan siltä että on erehdyksessä, itseään suojellakseen tehnyt typerän virheen. Ei. Typerä virhe on esimerkiksi se, että juo vähän liikaa ja seuraavana päivänä on hirveä krapula, tai se että ei lue ylioppilaskirjoituksiin ja saa huonot arvosanat. Kymmenien naisten kuvaaminen makuuhuoneessa ilman lupaa on jotain aivan muuta, kuin typerä virhe. 

Joku voisi laskea sen Smithin eduksi, että ainakin hän pyysi anteeksi tekojaan. Itse nojaan vanhaan sananlaskuun: 

Turha pidätellä kun paskat on housussa. 

Ja nyt minulle hyvin epätyypillinen loppukevennys:

41. Posliininukke

Olen aina ihmetellyt, miten katastrofielokuvien naiset pysyvät kuukausia autiolla saarella ilman, että heidän kainaloihinsa ilmestyy karvoja. Omani pysyvät sileinä korkeintaan 48 tuntia kerrallaan. Erityisesti, kun samojen elokuvien mieshahmoille ilmestyy tuuhea ja epäsiisti parta tarinan edetessä.

On totta, ettei kukaan ole varsinaisesti sanonut minulle "Meeri, sinun täytyy ajella karvasi kaikkialta muualta paitsi päälaelta" sen jälkeen, kun kehossani alkoi kasvaa karvaa. Silti väitän, että naiseuteen kuuluu tietynlainen painostus karvattomuuteen. Tämä painostus tulee siitä, ettei missään oikeastaan näytetä karvaisia naisia. 

Olen itse ollut enemmän tai vähemmän sheivattu 13-vuotiaasta lähtien. Feminismi ei ole muuttanut tätä, vaikka yleinen kuva feministeistä onkin karvainen. Tämä siksi, että tunnen oloni mukavammaksi kun ihoni on sileä. Kuitenkaan kaikki naiset eivät tunne, eikä kenelläkään ole oikeutta sanoa heille, mitä heidän kuuluu tehdä karvoillaan. 

Naisen ihokarvat on ihmeellinen tabu, johon liittyy vielä ihmeellisempiä kaksoismoraaleja. Kainalokarvat ovat epähygieniset ainoastaan naisilla, ja vain naisten karvaiset jalat tuntuvat kaktuksilta lakanoiden välissä. Kaikella rehellisyydellä, miehen hihojen alta kurkistavat kainalopuskat ovat mielestäni vähintään yhtä ällöttäviä kuin naisten vastaavat. Kuitenkaan ei tulisi mieleenikään vaatia ketään miestä ajelemaan kainaloitaan miellyttääkseen minua. Myöskään kasvojen karvoitus ei mielestäni ole miehillä viehättävää, muttä tämä vain saa minut ihastumaan helpommin siloposkisempiin tyyppeihin. Itseltäni kuitenkin on kysytty halveksuvalla ilmeellä "Mikset sheivaa noita?", ja siitä lähtien olenkin sheivannut. 

Alussa esiin tuomani esimerkki katastrofielokuvista on luultavasti taas monen mielestä nipottamista turhista asioista, mutta jälleen kerran median naiskuvaan on kiinnitettävä huomiota. Olen ennenkin maininnut, kuinka fiktiiviset naishahmot ovat idealistisia ja miehet realistisia. Halusimme tai emme, hyvin suuri osa maailman- ja ihmiskäsityksestä muodostuu median kautta. Todellisessa maailmassa naiset eivät ole luonnostaan karvattomia, joten mediassa ei myöskään pitäisi levittää tällaista kuvaa. 

Vaatimus karvattomuudesta on jälleen kerran yksi turha ja rajoittava kauneusihanne. Jos sinusta ei tunnu siltä että haluat sivellä ihoasi terävillä esineillä, älä tee niin. Olet aivan yhtä arvokas niin karvattomana kuin karvaisenakin. 

39. Fiktiivisen maailman patriarkaatti

Tiesitkö, että Pixarin elokuvissa 75% hahmoista on miespuolisia ja kaikista ihmishahmoista vain kaksi (Ihmeperheen Hyytäjä ja UP:in Rasmus) on ei-kaukasialaisia? Lue lisää vähemmistöjen esillepanosta.

Elokuva- ja tv-maailmassa on valloillaan käsitys, että hahmoja luodessa valkoinen heteromies on oletusarvo, ja poikkeavuudet tästä täytyy perustella jotenkin juonen tai taiteellisuuden kannalta. Tämän vuoksi järkyttävä enemmistö etenkin päärooleista on valkoisia heteromiehiä. Miksi tällä on väliä? Koska järkyttävä enemmistö tosielämän ihmisistä ei ole valkoisia heteromiehiä. Näin ollen hyvin - hyvin - suuri osa katsojista jää vaille hahmoa johon voi samastua. 

Kurkataanpa yhtä vanhemmista teksteistäni:

Melkein missä tahansa fiktiivisessä tuotteessa näkee valtavan kirjon erilaisia mieshahmoja, aivan kuten oikeassakin elämässä on valtava kirjo erilaisia miehiä. Naishahmot sen sijaan usein perustuvat stereotypioille, jolloin usein naishahmon osan juonesta voi päätellä jo hänen ulkonäöstään. Esimerkiksi minun näköiseni hahmo (tummat hiukset, lukulasit, luonnollinen meikkaustyyli ja jalassa tennarit) on lähes aina vähän ulkopuolisempi, ujompi ja hiljaisempi (yleensä neitsyt) hyvis, joka on vastakohta vaaleatukkaisille, muodikkaille ja hyvännäköisille "lutkille". Huippukohdassa elokuva-Meeri ottaa lasit pois ja vetää mekon ylleen, ja onkin yllättäen kauniimpi kuin kukaan ja saa luokan komeimman pojan tai jotain sinne päin. 

Kuitenkaan tosielämä-Meeri ei todellakaan samastu elokuva-Meeriin. En koe itseäni hiirulaiseksi tai epäviehättäväksi, enkä varsinkaan hiljaiseksi. Myöskään luonnonblondina en osta ajatusta siitä että blondit ovat automaattisesti löyhin perustein seksiä harrastavia mean girlsejä. 

On olemassa Bechdelin testi, joka arvioi fiktiivisten teosten sukupuolten esillepanoa. Testissä on kolme kohtaa:

1. Teoksessa tulee olla vähintään kaksi naishahmoa, joilla on nimet.

2. Naisten täytyy puhua toisilleen.

3. Puheenaiheena ei ole mies. 

Ei pitäisi olla paljon vaadittu, mutta silti valtaosa elokuvista ei läpäise testiä. 

Kuinka maailmasta voisi tulla tasa-arvoinen, kun media - joka on myös eräänlainen ikkuna tosielämään - maalaa kuvaa maailmasta jossa valkoiset miehet ovat pääosassa?

Haluaisin kertoa kaikille, jotka tekevät fiktiivisiä hahmoja, olivat ne sitten elokuviin, tv-sarjoihin, peleihin tai kirjoihin, että hahmo voi olla lihava, nainen, aasialainen tai musta ihan vain siksi koska tosielämässä on lihavia, naispuolisia, aasialaisia ja mustia ihmisiä. 

36. Syntistä lateksia

KORTSUJA!

Taas on se aika vuodesta, kun ilmat lämpenevät ja vaatteet vähenevät. Punainen Risti ja YleX ovat 90-luvun puolivälistä lähtien jakaneet festivaaleilla ilmaisia kondomeja kesäilijöille. Kampanjaa säestetään jokavuotisella kesäkumibiisillä. 

Kun pari vuotta sitten kuulin kampanjasta ensimmäisiä kertoja, ajatukseni oli: 
"Hienoa, rohkaistaanpa nuorisoa harrastamaan seksiä holtittomasti!" Kasvua on onneksi tapahtunut omalta osaltani. Nykyisin mietin: 
"Hienoa, rohkaistaan nuorisoa harrastamaan seksiä turvallisesti!"

En nyt ala väittää, että jokainen yli 14-vuotias on jo aloittanut seksielämänsä. Sen sijaan väitän, ettei nuoria voi estää aloittamasta seksielämäänsä sillä, että seksistä ei puhuta lainkaan, tai siihen suhtaudutaan asenteella "ei saa." Koska rehellisesti: jos ihmiset haluavat harrastaa seksiä, niin he myös tekevät. On kyse vain siitä, rohkaistaanko heitä tekemään se turvallisesti. 

On myös ihan ok olla harrastamatta seksiä jos siltä tuntuu. Olen oppinut, että ainoastaan henkilöllä itsellään on oikeus mielipiteeseen seksielämästään. Toki sillä ehdolla että seksiä harrastetaan vahingoittamatta tai hyväksikäyttämättä muita. 

Kesäkumien jakaminen on erittäin tarpeellista ja erittäin hienoa. Juuri näin puretaan homehtuneita asenteita seksuaalisuutta kohtaan. Monilla on edelleen korkea kynnys ostaa kondomeita kaupasta. Festareilla hauskanpito toisen kanssa saattaa myös olla hyvin spontaania, eikä siihen olla osattu varautua. Onneksi laukun pohjalta löytyy kuitenkin Punaisen Ristin lahjoittama kortsu, ettei spontaani hauskanpito johda mihinkään peruuttamattomaan.

Joten nauttikaahan kesästä turvassa!

28. Lä-lä-läskiä!

Olen viimeiset päivät sovitellut ylleni vanhojenpäivän tanssiaispukuani miettien, onnistuuko se peittämään ne ruumiinosat, joissa on liikaa rasvaa ja kompensoimaan niitä, joissa sitä on liian vähän. Ja aina välillä herään miettimään: Miksi ihmeessä ajatukseni pyörivät niin paljon rasvasolujen ympärillä?

On ihan ok pyrkiä pysymään terveellisessä muodossa. Ollakseni rehellinen, en ole ikinä ollut ylipainoinen. Oikeastaan suurin osa ihmisistä eivät ole ikinä olleet ylipainoisia. Silti vuonna 2013 yli 60% 14-15 -vuotiaista tytöistä vastasi kyselyssä halunneensa pudottaa painoa. Saan kuulla lähes päivittäin, kuinka kauniit ja terveen näköiset ihmiset surevat roikkuvaa vatsaa tai takapuolta. He ovat omasta mielestään läskejä, vaikka heillä voisi olla helposti kymmenenkin lisäkiloa, eikä siltikään puhuttaisi ylipainosta. 

Mutta tämä ei jää edes läskiyden välttelemiseen. Voisin tutkia hieman vuonna 2014 julkaistujen musiikkikappaleiden sanoituksia.

"Where my fat ass big bitches in the club?

Fuck those skinny bitches,
Fuck those skinny bitches in the club"

~Nicki Minaj

"I won't be no stick figure silicone Barbie doll"

~Meghan Trainor

Eli siis sen lisäksi, että pitäisi olla laiha, pitäisi silti omistaa iso, silti kiinteä takalisto ja isot tissit. Kysyn vaan: Miten ihmeessä? Ja ohimennen: Meghan Trainor ei ole edes varsinaisesti lihava, vaikka hänen julkisuuskuvansa perustuu sille että hän on muka plus-kokoinen. Ainakin musiikkivideoissaan hän näyttää erittäin normaalilta.

Family Guy on pitkälti lempisarjani, mutta silti sen esittämässä naiskuvassa on moittimisen varaa. Mieshahmoja on laihoja, lihavia, rampoja, lyhyitä, pyöreitä ja raamikkaita ja vaikka mitä muuta, mutta naisia on vain yhdessä muodossa. Loisinkin hahmo on synnyttänyt kolmesti ja silti hän näyttää putkahtaneensa alusvaatekuvastosta. Sitten toki on Meg, joka sarjassa tuodaan esille läskinä ja epäviehättävänä, vaikka hänhän näyttää juuri siltä, miltä suurin osa naisista todellisuudessa näyttää. Valitettavasti sama pätee pitkälti kaikkiin populäärikulttuurin tuotteisiin. 

Suurin osa TV:ssä ja elokuvissa näytettävistä naisvartaloista ovat pitkiä ja tiimalasin mallisia, unohtamatta yhteensopivia, terhakoita rintoja ja reisivakoa. Ne hahmot, jotka eivät ole tällaisia, ovat joko pahiksia tai sitten ei-vakavastiotettavia. Ja koska fiktiiviset tuotokset heijastelevat todellista maailmaa, me opimme luulemaan että todellisuudessakin suurin osa naisista on tällaisia, vaikka oikeasti asia on päinvastoin. Media opettaa ihmisille hyvin vääristyneen kuvan "normaalista" naisvartalosta. 

Kuten sanoin, on hyvä pyrkiä pysymään terveellisissä mitoissa. Mutta vaarallisen ylipainon ja reisivaon puuttumisen välillä on hienoinen ero. Tai oikeastaan ammottava kuilu.