49. Loppuun asti

Naisten ihokarvahöylät eroavat miesten partateristä kahdella tavalla: ne ovat pinkkejä ja ne maksavat noin tuplasti. Mutta hei! Miiksi valittaa tästä, kun on olemassa isompiakin ongelmia, kuten kehitysmaat ja Kreikan tilanne, miesten asevelvollisuudesta puhumattakaan. 

Feminismistä keskustellessa on usein esillä jaottelu "järkeviin" ja "radikaaleihin" feministeihin tai "feminatseihin", kuten jotkut tykkäävät heitä kutsua. Järkevät feministit ovat niitä, jotka pitävät aatteensa hyvissä ja utilitaristisissa aisoissa. Radikaalit taas ovat niitä, jotka tuovat esiin pienempiä, toisin sanoen lähinnä tai pelkästään naisia koskevia ongelmia. Radikaalifeministit ovat syy siihen, miksi "järkevistä" feministeistä on ihmisillä niin huono kuva.

Myös silloin kun minä tulin ulos feministikaapistani, suurin osa lähimmäisistäni reagoi sanomalla "älä vie sitä liian pitkälle." Eli siis miten pitkälle? Niinkö pitkälle, että alkaisin vaatia että minua kohdellaan samanarvoisena miesten kanssa?

Kyllähän nyt tyhmäkin ymmärtää, että lapsiavioliitto on vähintään sata kertaa pahempi ongelma kuin vaikkapa misogynistinen mainonta. Tästä huolimatta on turhaa jaotella feministit sen mukaan, kumpaa he juuri sillä hetkellä pyrkivät parantamaan. Kummatkin ovat nimittäin ongelmia, joita ei olisi olemassa, jos sukupuolet olisivat tasa-arvoisia. Jos se olisi minusta kiinni, kumpaakaan ei tapahtuisi. Kuitenkin itse ulisen enemmän länsimaisen kulttuurin seksistisistä piirteistä. Tämä siksi, että minulla ja etenkin blogini yleisöllä on huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa länsimaisen kulttuurin epäkohtiin kuin kehitysmaiden maailmanhätään. 

Olen kirjoittanut tätä blogia yli 1.5 vuotta, ja alan vasta nyt päästä irti itseni sensuroimisesta. Se, että ongelma ei kosketa yhtä suurta osaa väestöstä kuin toinen, ei tee siitä vähemmän validia. Ei enää pelätä olla radikaaleja.

48. Neideille kans!

Tykkään tuhlata aikaani katsomalla WatchMojo-nimistä Youtubekanavaa. Kanava julkaisee lähinnä Top 10 -listauksia kaikesta mahdollisesta. Valtaosa WatchMojon tilaajista on miespuolisia, ja se näkyy myös kanavan sisällöstä. Ikävän suuri osa videoista on selkeästi suunnattu miehille, jotka pitävät naisista. Myös yleisö huomasi tämän, ja alkoi pyytää enemmän naisille suunnattuja videoita. Mitä tekee WatchMojo? Perustaa naisille oman kanavan, MsMojon.




Miksi olla järkevä, kun voi olla seksistinen?

Koska naisille suunnattuja videoita ei voi tietenkään laittaa varsinaiselle kanavalle. 

MsMojolta löytyy liuta naiset mielessä tehtyjä listauksia naisellisista aiheista, kuten saippuaoopperat, menestyvät naiset ja romantiikka. Ja se on pinkki!

Mutta eikö ole hyvä, että WatchMojon tuottajat ovat nyt huomioineet naisia näinkin paljon? Ei ole. En näe mitään syytä, miksei kaikkia näitä videoita voisi julkaista pääkanavalla, jolla kuitenkin on nähty listoja kuten Top 10 Sexy Female Aliens ja Top 10 Sexy Sci-Fi Babes. Miksei tällaisille videoille olla sitten tehty omaa kanavaa, MrMojo? Varmaankin siksi että nainen on populaarikulttuurissa lähinnä vain poikkeus oletusarvosta.

Ikävintä on se, että MsMojon pinkkiyteen piilotetaan myös oikeasti sivistäviä listauksia, joiden katsomisesta ei olisi miehillekään haittaa. Ylipäätään, miten joku voi vielä vuonna 2016 elää maailmassa, jossa eritellään tarkasti tyttöjen ja poikien aiheet? Miksei miestä voisi kiinnostaa Whitney Houstonin musiikki tai romanttiset komediat? Ja miksi oletetaan, että nämä aiheet kiinnostavat naisia. Ja ennen kaikkea: MIKSI KAIKEN NAISILLE SUUNNATUN PITÄÄ OLLA PINKKIÄ?

47. Mieluummin alasti (Osa 2)

Julkinen imetys on asia, johon liittyvä keskustelu ei tule varmasti ikinä loppumaan. Toisella puolella ovat ihmiset, joiden mielestä on naisen perusoikeus tarjota vauvalleen ravintoa missä ikinä nyt sattuu olemaankaan. Vastapuolella taas ovat ne, joiden mielestä imetys on julkisille paikoille sopimatonta paljastelua, ja vaikka se onkin luonnollista, niin on myös esimerkiksi ulostaminen. 

Törmäsin viralwomen.comin uutiseen aiheesta. Yhdysvalloissa (ah, Amerikan Yhdysvallat) on taas saatu loistava ajatus: jos nainen saa noudattaa luonnollista vaistoaan imettää lasta, mies saa vastavuoroisesti seurata luonnollista vaistoaan hipelöidä paljaita rintoja. Nyt vietän maanantaiaamuani miettien, kumpi sitten on luonnollisempaa: jälkikasvun tarpeista huolehtiminen vai tuntemattomien ihmisten seksuaalinen ahdistelu. 

Kuitenkin niillä samoilla julkisilla paikoilla on joskus seinien kokoisia alusvaatemainoksia. Rintojahan niissäkin näkyy. Kai se on niin, että rintojen esilläolo on okei vain niin kauan, kun se tehdään miehen seksuaaliset halut mielessä.

En ihan rehellisesti ymmärrä, miksi yleensäkin alastomuus on näinkin suuri tabu. Aivan kuin siinä olisi jotain erityisen häpeällistä, että meistä jokaisella on vartalo ja että kaikki vartalot ovat erilaisia. En myöskään ymmärrä, miksi monet vanhemmat kokevat velvollisuudekseen "suojella" lapsiaan näkemästä ihmisiä alasti. Mietitäänpä: mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua jos lapsi näkee ihmisen alasti? Hän voisi oppia jotain ihmisen anatomiasta? Hän voisi pitää kaikenlaisia vartaloita normaaleina? Hän voisi oppia, että kaikilla on vartalo, eikä vartalon omistamisessa ole mitään hävettävää?

 

Minä en ainakaan ole julkisilla paikoilla miellyttämässä kenenkään silmää. Vastavuoroisesti en oleta, että ketään kiinnostaa minun mielipiteeni muiden ulkonäöstä.

46. Kuhan kuvasin.

Suomessa on viime päivinä pyörinyt enemmän tai vähemmän mediakohua juontaja Axl Smithin ympärillä.

Pähkinänkuoressa tilanne on se, että Smith on syytettynä seksinauhojen kuvaamisesta kumppaneistaan salaa. Smith itse kertoo, että hänen kotonaan on kameravalvonta jotta kukaan ei voi syyttää häntä virheellisesti raiskauksesta. Hän ei vain tiennyt, että kameravalvonnasta pitäisi kertoa kaikille kuvattaville. 

Suosittelen googlaamaan lisätietoa aiheesta. Smith itse julkaisi tämän videon: 

Tässä videossa on niin monta asiaa väärin, että minunkin on pakko ryhdistäytyä bloggaajana. 

Ensinnäkin se, että kertomassaan taustatarinassa Smith on automaattisesti täysin epäilemättä varma siitä, että tarinan nainen valehtelee raiskauksesta, ja mies (jonka olemassaolosta ei muuten ole löydetty mitään todisteita) on viaton. En väitä, etteikö tämä olisi mahdollista, mutta tarina, ja myös Smithin koko tilanne muistuttaa aforismista: "Patriarkaatissa on suurempi tragedia, jos miestä syytetään raiskauksesta kuin se, jos nainen raiskataan." On olemassa naisia, jotka kiristävät miehiä perusteettomilla syytöksillä raiskauksista. Smithin suhtautuminen raivostuttaa siksi, että tätäkin enemmän on olemassa raiskaajia, jotka eivät joudu millään tavalla vastuuseen teoistaan. 

Itse kohuun: Rusinat rasahtivat, kun yksi Smithin tapailemista naisista ilmoitti poliisille, että hänestä oli kuvattu luvatta seksinauhoja. Smith sanoo videolla tämän naisen haluavan hänelle pahaa. 

Hyvä Smith. Jos teet rikoksen jotakuta kohtaan, niin se, että tämä panee sinut vastuuseen teoistasi ei tarkoita, että sinä olet uhri. Niin hyvää raiskauskulttuuria.

Julkaisemallaan videolla Smith saa tilanteen kuulostamaan siltä että on erehdyksessä, itseään suojellakseen tehnyt typerän virheen. Ei. Typerä virhe on esimerkiksi se, että juo vähän liikaa ja seuraavana päivänä on hirveä krapula, tai se että ei lue ylioppilaskirjoituksiin ja saa huonot arvosanat. Kymmenien naisten kuvaaminen makuuhuoneessa ilman lupaa on jotain aivan muuta, kuin typerä virhe. 

Joku voisi laskea sen Smithin eduksi, että ainakin hän pyysi anteeksi tekojaan. Itse nojaan vanhaan sananlaskuun: 

Turha pidätellä kun paskat on housussa. 

Ja nyt minulle hyvin epätyypillinen loppukevennys:

45. "Mut lesbot on jees"

"Feminismi on teoria, lesbous on käytäntö."

~Ti-Grace Atkinson

Vaikka itse tykkäänkin enemmän miehistä, haluan nyt ulista homoseksuaalisten sisarieni puolesta.

Useat homoseksuaalisuuden vastustajat (lähinnä miehet) käyttävät lausahdusta "Homot on perseestä, mutta lesbot on jees." Voiko tästä siis päätellä, että naisen homoseksuaalisuus on hyväksytympää kuin miehen? Ei voi. Se on ainoastaan seksualisoidumpaa. Ainoa syy, miksi lesbot on jees, mutta homot eivät on se, että harvempi heteromies saa tyydytystä homopornon katselusta.

Lesboudesta, mihin miehet eivät sinänsä liity mitenkään, on tullut enemmän miesten fetissi kuin naisten seksuaalinen suuntaus. Miten tässä näin kävi? Eivät miehetkään seurustele miesten kanssa ollakseen silmänilona heteronaisille. 

Suurin osa pornossa nähtävästä lesboseksistä (näin siis olen kuullut, itsehän en tietenkään katso...) on hyvin kaukana tosielämän lesboseksistä. Juurikin siksi että lesbopornoa tehdään pääasiassa miehille eikä naisille. Siinä esiintyvät naiset ovat miehen silmää miellyttäviä, naisellisia kaunottaria. Tietenkin on olemassa myös naisellisia lesboja, mutta voisin väittää että lesbot eivät yleensä yritä näyttää hyvältä nimenomaan miesten silmissä. Tokihan tehdään myös homopornoa, mutta sitä ei suurimman osan ajasta tehdä samalla tavalla heteronaiset mielessä kuin lesbopornoa tehdään heteromiehiä ajatellen.

Törkein esimerkki lesbojen esineellistämisestä on kolmen kimpan ehdottelu julkisilla paikoilla näyttäytyville lesbopareille. Vastausta tähän ei voi sanoa paremmin kuin ystäväni sanoi:

"Threesome voisi olla jees, mutta miksi ihmeessä mä haluaisin siihen miehen?"

En kylläkään ole ihan samaa mieltä lainauksen kanssa, jolla aloitin tämän postauksen. Ehkä siksi että koen olevani feministi, mutta en lesbo. Ymmärrän kyllä idean sen takana: radikaalifeministit haluavat osoittaa, ettei miesten asema maailmassa ole ihan niin korkea kuin luullaan; Ilmankin miehiä pärjätään. Toisaalta seksuaalinen suuntaus ei ole poliittinen - tai minkään muunkaanlainen valinta. Onko naisten välisen seksin takana silti aina jotain poliittista? Haluan sanoa, että ei ole. Eiväthän heterotkaan (ainakaan toivottavasti) harrasta heteroseksiä vain vastustaakseen homojen oikeuksia. Ajatushan on täysin järjetön! 

Ja ei, en maalaa tässä kaikkia maailman heteromiehiä huonoiksi ihmisiksi, mutta tarpeeksi suuri osa heistä pitää itseään niin tärkeinä, että tunkeutuvat väkisin alueelle, jolla heillä ei ole mitään oikeaa tehtävää. 

44. Enemmän, mitä rakastaa

Olen viime päivinä vakuuttunut täysin siitä, että huippumalli Tess Holliday on käsittämättömän upea nainen. 

Tess on siitä erikoinen malli, että hän on Eurooppalaisittain vaatekokoa 52. Hän onkin suurin plus-koon malli valtavirtamuodissa. Holliday sanoo olevansa "body positive activist", eli positiivisen vartalokuvan puolestapuhuja. 

Hollidayn ura mallina on myös saanut paljon vastalauseita. Isokokoisten naisten esittämisen mediassa pelätään mainostavan epäterveellistä elämäntapaa, mikä sinänsä on erittäin tekopyhää. Erityisen laiha ulkomuoto, kuten malleilla yleensä, on myös epäterveellistä. Tämän lisäksi Holliday urheilee paljon enemmän ja elää muutenkin terveellisemmin kuin esimerkiksi eräs miltei 20 vaatekokoa pienempi bloggaaja.

Nykyaikaiselle medialle altististuneina monet elävät maailmassa, jossa laihuus on ainoa oikea ulkomuoto. Pienet lapsetkin oppivat, että lihava on yksi pahimpia asioita, mitä heistä voi tulla. Tämän pitää muuttua. Ihminen on niin paljon muutakin kuin vartalonsa. 

Toisaalta laihatkin löytävät paljon vihattavaa vartaloistaan.  Tess Holliday tekee juuri päin vastoin: hän löytää paljon rakastettavaa vartalostaan, ja sen huomaa. Lainatakseni erästä ystävääni:

"Sinulla on helvetin kaunis vartalo, koska kannat sitä ylpeydellä."

43. Menestyksen anatomia

Koska olen ollut viime aikoina hyvin saamaton kirjoittaja, päätin julkaista äidinkielen preliminäärikokeessa kirjoittamani esseen netissä. 

Olen todenut, ettei minulla ole tarpeeksi isoja rintoja, jotta minusta voisi tulla menestyvä laulaja. Kuinka paljon ulkonäkö lopulta vaikuttaa henkilön menestymiseen? Riittääkö, että on vain kaunis ja seksikäs? Luultavasti Britney Spears ei olisi nykyisessä asemasssaan ilman ulkonäköään ja lavapersoonaansa. Toisaalta on myös paljon menestyviä hekilöitä, esimerkiksi Vesa-Matti Loiri, jotka eivät sovi suurimman osan määritelmään kauniista ja seksikkäästä.

Menestyminen on mahdollista hyvin monella erilaisella alalla. Kirjailijan työ on suurimmilta osin kasvotonta, joten siinä menestymiseen ei erityisesti tarvita hyvää ulkonäköä. Sen sijaan Playboy-mallin urakehitys nojaa lähes täysin ulkonäköön. 

Määrite "kaunis ja seksikäs" viittaa lähinnä naisiin. Miestäkin voi toki luonnehtia kauniiksi, mutta yleensä sanaa käytetään, kun puhutaan naisesta. Menestyksen riippuminen ulkonäöstä on myös valitettavasti sukupuolisidonnaista. Nainen, joka vastaisi ulkonäöltään ja kyvyiltään Mick Jaggeria, ei menestyisi yhtä hyvin rock-musiikin markkinoilla, koska naisen ulkonäköä pidetään suuremmassa merkityksessä kuin miehen. Tietysti kauneus on katsojan silmissä ja jokaiselle vartalotyypille ja kaikille kasvonpiirteille on olemassa joku, joka pitää niitä viehättävinä. Ei silti ole sattumaa, että suurimmalla osalla Hollywoodin kärkinaisista on tiimalasivartalo, pitkät sääret ja klassisen kauniit kasvot. 

Julkisesti esiintymiseen kuuluu aina eräänlainen silmänruokana oleminen. Seksi myy, eikä siinä välttämättä ole mitään väärää. Seksuaalisuus kuitenkin on osa ihmisyyttä, ja sitä on kuvattu taiteessa kautta aikojen. Tämä ei ulotu pelkästään naisartisteihin. Led Zeppelin ei kaikessa lahjakkuudessaankaan olisi menestynyt 70-luvulla yhtä hyvin ilman paidattomana esiintynyttä Robert Plantia. Silti suurin osa provosoivasti pukeutuvista esiintyjistä on naisia. Lahjakkaita naishevilaulajia, kuten Maria Brink ja Taylor Momsen myös kritisoidaan itsensä seksualisoimisesta. Axl Rose sen sijaan ei saa juurikaan kritiikkiä siitä, että hyppii lavoilla pelkissä boksereissa. Vanhan sanonnan mukaa hyvien artistien ei tarvitse esiintyä seksuaalisesti myydäkseen tuotettaan, mutta niin he kuitenkin tekevät.

Muissa kuin ns. julkisissa ammateissa menestykse ei luulisi olevan yhtä ulkonäkökeskeistä. Muutama vuosi sitten nainen erotettiin työpaikastaan Yhdysvalloissa, koska mieskollegojen työskentely ja keskittyminen kärsivät naisen hyvännäköisyydestä. Voiko kauneus ja seksikkyys siis olla jopa este menestyksen polulla? Kaikki ovat joskus kuulleet jotain yhtä järkevää kuin "Aivojen ja rintojen yhteenlaskettu tilavuus on naisilla vakio" tai "Kauniin naisen ei tarvitse ajatella". Hyvä ulkonäkö ja hyvät älynlahjat eivät todellisuudessa sulje toisiaan pois. On kaikkien edun vastaista väheksyä toisen henkisiä ominaisuuksia vain, koska tämä näyttää hyvältä. 

Kauneutta ja seksikkyyttä ei pidä halveksua tai vähätellä ominaisuuksina sen enempää kuin älykkyyttä tai musikaalisuttakaan. Väite "Menestykseen riittää, että vain on kaunis ja seksikäs väheksyy menestyjien todellisia taitoja. Esimerkiksi Jennifer Aniston on kyllä klassisen kaunis ja seksikäs, mutta hän ei ole vain kaunis ja seksikäs. Hän on muuntautumiskykyinen ja palkittu näyttelijä. Kaikkien pitäisi käsittää ihminen ensisijaisesti muunakin kuin hänen vartalonaan.