Sivut

torstai 10. joulukuuta 2015

43. Menestyksen anatomia

Koska olen ollut viime aikoina hyvin saamaton kirjoittaja, päätin julkaista äidinkielen preliminäärikokeessa kirjoittamani esseen netissä. 

Olen todenut, ettei minulla ole tarpeeksi isoja rintoja, jotta minusta voisi tulla menestyvä laulaja. Kuinka paljon ulkonäkö lopulta vaikuttaa henkilön menestymiseen? Riittääkö, että on vain kaunis ja seksikäs? Luultavasti Britney Spears ei olisi nykyisessä asemasssaan ilman ulkonäköään ja lavapersoonaansa. Toisaalta on myös paljon menestyviä hekilöitä, esimerkiksi Vesa-Matti Loiri, jotka eivät sovi suurimman osan määritelmään kauniista ja seksikkäästä.

Menestyminen on mahdollista hyvin monella erilaisella alalla. Kirjailijan työ on suurimmilta osin kasvotonta, joten siinä menestymiseen ei erityisesti tarvita hyvää ulkonäköä. Sen sijaan Playboy-mallin urakehitys nojaa lähes täysin ulkonäköön. 

Määrite "kaunis ja seksikäs" viittaa lähinnä naisiin. Miestäkin voi toki luonnehtia kauniiksi, mutta yleensä sanaa käytetään, kun puhutaan naisesta. Menestyksen riippuminen ulkonäöstä on myös valitettavasti sukupuolisidonnaista. Nainen, joka vastaisi ulkonäöltään ja kyvyiltään Mick Jaggeria, ei menestyisi yhtä hyvin rock-musiikin markkinoilla, koska naisen ulkonäköä pidetään suuremmassa merkityksessä kuin miehen. Tietysti kauneus on katsojan silmissä ja jokaiselle vartalotyypille ja kaikille kasvonpiirteille on olemassa joku, joka pitää niitä viehättävinä. Ei silti ole sattumaa, että suurimmalla osalla Hollywoodin kärkinaisista on tiimalasivartalo, pitkät sääret ja klassisen kauniit kasvot. 

Julkisesti esiintymiseen kuuluu aina eräänlainen silmänruokana oleminen. Seksi myy, eikä siinä välttämättä ole mitään väärää. Seksuaalisuus kuitenkin on osa ihmisyyttä, ja sitä on kuvattu taiteessa kautta aikojen. Tämä ei ulotu pelkästään naisartisteihin. Led Zeppelin ei kaikessa lahjakkuudessaankaan olisi menestynyt 70-luvulla yhtä hyvin ilman paidattomana esiintynyttä Robert Plantia. Silti suurin osa provosoivasti pukeutuvista esiintyjistä on naisia. Lahjakkaita naishevilaulajia, kuten Maria Brink ja Taylor Momsen myös kritisoidaan itsensä seksualisoimisesta. Axl Rose sen sijaan ei saa juurikaan kritiikkiä siitä, että hyppii lavoilla pelkissä boksereissa. Vanhan sanonnan mukaa hyvien artistien ei tarvitse esiintyä seksuaalisesti myydäkseen tuotettaan, mutta niin he kuitenkin tekevät.

Muissa kuin ns. julkisissa ammateissa menestykse ei luulisi olevan yhtä ulkonäkökeskeistä. Muutama vuosi sitten nainen erotettiin työpaikastaan Yhdysvalloissa, koska mieskollegojen työskentely ja keskittyminen kärsivät naisen hyvännäköisyydestä. Voiko kauneus ja seksikkyys siis olla jopa este menestyksen polulla? Kaikki ovat joskus kuulleet jotain yhtä järkevää kuin "Aivojen ja rintojen yhteenlaskettu tilavuus on naisilla vakio" tai "Kauniin naisen ei tarvitse ajatella". Hyvä ulkonäkö ja hyvät älynlahjat eivät todellisuudessa sulje toisiaan pois. On kaikkien edun vastaista väheksyä toisen henkisiä ominaisuuksia vain, koska tämä näyttää hyvältä. 

Kauneutta ja seksikkyyttä ei pidä halveksua tai vähätellä ominaisuuksina sen enempää kuin älykkyyttä tai musikaalisuttakaan. Väite "Menestykseen riittää, että vain on kaunis ja seksikäs väheksyy menestyjien todellisia taitoja. Esimerkiksi Jennifer Aniston on kyllä klassisen kaunis ja seksikäs, mutta hän ei ole vain kaunis ja seksikäs. Hän on muuntautumiskykyinen ja palkittu näyttelijä. Kaikkien pitäisi käsittää ihminen ensisijaisesti muunakin kuin hänen vartalonaan. 

1 kommentti:

  1. Meh. Laulajaksi ei tarvitä tissejä. Tai pursuavaa seksikkyyttä. On eriasia jos haluaisit kohujulkkikseksi joita virheellisesti laulajiksi kutsutaan. Laulajaksi päästään taidolla.

    VastaaPoista