On sanonta: "Naisen on helpompi olla kaunis kuin viisas, koska miehen on helpompi katsoa kuin ajatella."
Koko maailma pursuaa erilaisia kauneusihanteita. Missä kohdin ei saa olla rasvaa? Missä taas pitää olla? Kuinka suuri saa olla vyötärön ympärysmitta? Millaiset ovat täydelliset rinnat? Ja juuri, kun on päässyt sinuiksi oman vartalonsa kanssa, tuleekin Meghan Trainor joka julistaa taas uuden ihanteen vallitsevaksi.
Australialainen TV-juontaja Karl Stefanovic pukeutui joka päivä vuoden ajan samaan pukuun. Ketään ei kiinnostanut sen kummemmin. Hyvin harvat itse asiassa edes huomasivat. Itse en muista, milloin olisin pitänyt kahtena peräkkäisenä päivänä yllä samaa vaatetta.
Ymmärrän kyllä, että lajin jatkuminen suosii hyvägeenisiä yksilöitä. Sopiva paino, paksut hiukset, hyvä iho ynnä muut viestivät terveydestä ja hyvistä lisääntymismahdollisuuksista. Uskoisin kuitenkin ihmisen elämän tarkoitukseen kuuluvan muutakin kuin lisääntymistä.
Miksi on niin, että vaikka nainen olisi saavuttanut kuinka paljon tahansa, hänen ulkonäkönsä tuntuu silti olevan häntä eniten määrittävä tekijä? Tämä näkyy myös negatiivisissa tilanteissa. Kun halutaan loukata naishenkilöä, "vitun ruma huora" tuntuu olevan se käytetyin solvaus. Miksi, oi miksi? Sen sijaan että tuotaisiin esille jotain, mitä henkilö on itse sössinyt, todetaankin että sinullepa arpoutui huonot geenit. Rehellisesti, saisin paljon suuremman kolhun itsetuntooni jos minua haukkuessaan ihmiset eivät tyytyisi siihen että rintani ovat alikehittyneet ja pituudeltani kävisin hobitista.
Kyllä, olen itse hyvin tietoinen kauneusvirheistäni, mutta eivät ne itse asiassa haittaa minua. En määrittele ihmisyyttäni ulkonäköni perusteella. Ihmisyyteeni ei myöskään vaikuta se, kuinka monta miestä pitää ulkonäöstäni. Ainoa, jonka silmää oikeasti haluan miellyttää, olen minä itse.
Kyllä, pidän itseäni kauniina. Mutta en ole varma, onko se enemmän siunaus vai kirous. Jostain syystä yleiseen naiskuvaan ei mahdu sekä kauneus että älykkyys. Kauneus on näistä helpompi huomata, joten minua on vaikea ottaa tosissaan. Minun ei "tarvitse" olla älykäs, joten saan sellaisia etuja, joita en ansaitse. Esimerkiksi kouluarvosanaa saa nostettua liian helposti vain hymyilemällä. Mieluummin ansaitsisin tällaiset asiat oikeasti itse.
Naisen on helpompi olla kaunis kuin viisas. Minä vaan en halua mennä sieltä, missä aita on matalin. Ja ennen kaikkea: Olen olemassa vain itseäni varten, en miestä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti